1954: Kansamme pohjoismaista yhteistyötahtoa

22.02.2024 klo 10:00
...ilmensivät 30-vuotisjuhlamme. Esittelemme lehden historiaa vuodesta 1941 alkaen.

På svenska: Ett uttryck för folkets nordiska samarbetsvilja

 

POHJOLA
No 4, 1954

 

Kansamme pohjoismaista yhteistyötahtoa
ilmensivät 30-vuotisjuhlamme

Kuluvana syksynä ovat monet kymmenet Pohjola-Nordenin paikallisyhdistykset eri puolilla maata toimeenpanneet juhlia sen johdosta, että yhdistys marraskuun 17. p:nä täytti 30 vuotta. Pääjuhla pidettiin itse ”syntymäpäivänä” Helsingissä yliopiston pienessä juhlasalissa, joka oli koristettu tilaisuutta varten Pohjoismaiden lipuin ja kukin, ja jonka yleisö täytti viimeistä paikkaa myöten. Kutsuvieraiden joukossa nähtiin mm. ulkoministeri Virolainen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan suurlähettiläät Engzell, Duurloo ja Olav sekä Islannin pääkonsuli Juuranto, kaikki puolisoineen. Myös pääministerin puoliso, rouva Sylvi Kekkonen kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

Yhdistyksemme puheenjohtaja, pääjohtaja K.-A. Fagerholm toivotti läsnäolijat tervetulleiksi mainiten mm., että Pohjola-Nordenilla on nyt toista sataa paikallisyhdistystä ja niissä yhteensä yli 14 000 jäsentä, mutta jos otetaan huomioon myös yhdistyksen jäsenjärjestöjen jäsenet, kohoaa jäsenmäärä satoihin tuhansiin. – Pääjohtaja Fagerholmin puhe on tarkemmin selostettuna lehdessämme siv. 3.

Tervehdyspuheen jälkeen lauloi mieskuoro MM Erik Bergmanin johdolla Selim Palmgrenin laulut ”Skymning”, ”Paimenen ilo” ja Toivo Kuulan ”Iltatunnelman” sekä lopuksi Palmgrenin ”Titanian”.

POHJOISMAISET VIERAAT

Yhdistyksellä oli ilo saada juhlaansa vieraakseen arvovaltaisia edustajia muista Pohjoismaista. Juhlapuheen pitäjä, Oslon yliopiston kirjallisuushistorian professori Francis Bull on tunnettu ja tunnustettu kulttuuripersoonallisuus myös maansa rajojen ulkopuolella. Puheessaan hän tarkasteli Suomen ja muiden Pohjolan maiden, lähinnä Norjan, välisiä kulttuurisuhteita mainiten erityisesti siitä asemasta, joka Runebergillä on ollut suomalaisen kansallistunteen kehittämisessä sekä Suomen tunnetuksi tekemisessä muissa Pohjoismaissa. Hän arvosti erittäin suureksi myös sen taiteilijaryhmän työn, johon kuuluivat Walter Runeberg ja Henrik Ibsen. Puhuttuaan Björnsonin Suomen-vierailusta hän sanoi, että erääseen aikaan lukivat suomalaiset enemmän norjalaista kuin ehkä minkään muun maan runoutta. – Lopuksi prof. Bull esitti Norjan Norden-yhdistyksen tervehdyksen.

Tanskan Nordenin tervehdyksen esitti aito tanskalaisen vilkkaasti maisteri Emil Frederiksen, joka on Berlingske Tidenden kirjallisuusarvostelija ja tunnettu kirjailija itsekin.

Ruotsin Nordenin tervehdyksen toi kansanedustaja Gunnar Ericsson, tunnettu Suomen-ystävä, joka mm. kuluvan vuoden alussa teki Ruotsin valtiopäivillä aloitteen ruotsalais-suomalaisen kulttuurirahaston perustamisesta. Hän hämmästytti myös yleisöä pitämällä osan puheesta suomen kielellä, minkä taidon hän on ahkeralla itseopiskelulla saavuttanut. Lopuksi kansanedustaja Ericsson luovutti puhemies Fagerholmille Ruotsin Norden-yhdistyksen myöntämän kunniaplaketin tunnustukseksi hänen ansiokkaasta toiminnastaan pohjoismaisen yhteistyön hyväksi.

Neljäntenä pohjoismaisena vieraana oli norjalainen konserttimestari Gunnar Kundsen, joka ennen ko. juhlaa oli jo ollut pitkällä esitelmä- ja konserttikiertueella Pohjola-Nordenin paikallisyhdistyksissä. Hän esitti eri pohjoismaisten kansanlaulujen pohjalla sommittelemansa säveltervehdyksen viululla.
 

Konserttimestari Gunna Knudsen, professori Francis Bull ja valtiopäivämies Gunnar Ericsson.
Konserttimestari Gunnar Knudsen, professori Francis Bull ja valtiopäivämies Gunnar Ericsson.


HALLITUKSEN TERVEHDYS

Valtiovallan tervehdyksenä puhui ulkoministeri Johannes Virolainen seuraavaa:

”Minulla on kunnia esittää hallituksen tervehdys Pohjola-Norden yhdistykselle sen viettäessä 30-vuotisen toimintansa juhlaa. Yhdistyksenne on ansiokkaalla tavalla vapaaehtoisen toiminnan puitteissa ollut ylläpitämässä sitä yhteyttä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä, joka perustuu ikivanhoihin historiallisiin perinteihin ja rakentuu kaikille Pohjoismaille yhteiseen sivistykseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Pohjoismaisella yhteydellä on kaikissa Pohjoismaissa luonnollisiin edellytyksiin pohjautuva vankka perusta. Tämä yhteyden tunne sivistyselämässä ja yhteiskunnallisen toiminnan eri aloilla ei ole heikentynyt viime maailmansodan ankarissa koettelemuksissa eikä sodan jälkeen elettyinä vaikeina vuosina. Päinvastoin voidaan sanoa, että tietoisuus siitä ja sen suuresta merkityksestä kaikille Pohjoismaille on levinnyt entistä laajempiin piireihin ja saanut yhä vankemmat muodot. Se on myös saanut laajojen kansalaispiirien jakamattoman kannatuksen.

Suomessa ollaan tietoisia vastuusta maamme sodanjälkeisestä asemasta ja sen velvoituksista. Mutta tämä ei ole käsityksemme mukaan ristiriidassa sen hyvän naapurisovun eikä pohjoismaisten kansojen keskinäisen, elämän eri aloille ulottuvan yhteistoiminnan kanssa. Toivotan jatkuvaa menestystä yhdistyksenne toiminnalle, joka kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana on tuottanut hyviä tuloksia.”

Islannin Norden-yhdistys, jonka edustajaa ei ollut juhlassa läsnä, oli lähettänyt tervehdyssähkeen, jonka kuuluttajana toiminut pääsihteeri Karsma luki.

Aikaisemmin mainitun viulusoolon jälkeen päättyi ohjelma yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun, minkä jälkeen juhla jatkui ravintola Adlonissa, missä oli illallistanssiaiset. Illallisen aikana luettiin monilta eri järjestöiltä, Pohjola-Nordenin paikallisyhdistyksiltä ja useilta yksityishenkilöiltä saapuneet onnittelusähkeet ja adressit.
 

Juhlaillallisilta Adlonissa. Vas. oikealle pääsihteeri Karsma, rouva von Frenckell-Thesleff, professori Bull, suurlähettiläs Engzell, pääjohtaja Fagerholm, valtiopäivämies Ericsson, kauppaneuvos Grönblom, rouva Fagerholm, kauppaneuvoksetar Lindfors, ministeri Pajula.
Juhlaillallisilta Adlonissa. Vas. oikealle pääsihteeri Karsma, rouva von Frenckell-Thesleff, professori Bull, suurlähettiläs Engzell, pääjohtaja Fagerholm, valtiopäivämies Ericsson, kauppaneuvos Grönblom, rouva Fagerholm, kauppaneuvoksetar Lindfors, ministeri Pajula.

Susan Neffling