På svenska: Föreningen Nordens Förbund stiftades

POHJOLA
N:o 2 1965

Norden-yhdistysten liitto on perustettu

Tanskan, Suomen, Färsaarten, Islannin, Norjan ja Ruotsin Norden-yhdistysten edustajat perustivat kokouksessaan Reykjavikissa Islannissa heinäkuun 16 pnä Norden-yhdistysten Liiton. Liitto on perustettu osana kuuden Norden-yhdistyksen työtä pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi kaikilla aloilla ja voimakkaamman järjestöllisen puitteen luomiseksi yhdistysten toiminnalle.

Pohjola-Norden liiton edustajina em. kokouksessa olivat varapuheenjohtaja, maaherra S. Mattsson, pormestari Weio Henriksson, pankinjohtaja Olli Kaila, hallitusneuvos Ragnar Meinander ja toim. joht. Veikko Karsma. Muiden Norden-yhdistysten valtuuskuntia johtivat niiden puheenjohtajat, Tanskan ent. pääministeri Erik Eriksen, Färsaarten kansanopistonjohtaja Marius Johannesen, Norjan johtaja Harald Throne-Holst, Ruotsin pormestari Yngve Kristensson ja Islannin kansanedustaja Sigurdur Bjarnason, joka toimi kokouksen puheenjohtajana.

Kokous hyväksyi yksimielisesti Norden-Yhdistysten Liiton perustamista koskevan sopimuksen. Se totesi myös ilolla, että Norden-yhdistysten edustajainkokouksessa Reykjavikissa v. 1960 tehty ehdotus ”Pohjolan talon” rakentamisesta Reykjavikiin oli edistynyt niin pitkälle, että valtiovalta kaikissa Pohjoismaissa oli myöntänyt määrärahan tarkoitukseen ja professori Alvar Aalto laatinut talon piirustukset. Rakennustyöt saataneen alkuun syksyllä. Kokous käsitteli myös pohjoismaisten kirjamarkkinain edistämistä, pohjoismaisen tiedotustoiminnan kehittämistä, toimenpiteitä pohjoismaisen taloudellisen yhteistyön tehostamiseksi sekä pohjoismaisen nuorisovuoden ja ”Pohjolan päivän” järjestämistä, viimeksimainittu 6.10.1966.

Kokouksessa valittiin liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi johtaja Harald Throne Holst Norjasta ja hyväksyttiin seuraava:
 

Norden-Yhdistysten Liiton vuosikokouksen julkilausuma

”Erikseen on kunkin Pohjoismaan sivistyksellinen pohja rajoitettu ja yksityisten maiden taloudelliset mahdollisuudet liian vähäisiä. Sen vuoksi on meidän löydettävä pohjoismaiselle yhteistyölle muotoja, jotka pitemmällä tähtäimellä voivat varmistaa Pohjolan sivistyksellisen ja taloudellisen menestymisen.

Pohjoismaiden on liityttävä läheiseen yhteistyöhön rakentaakseen niille ominaista kulttuuria, vahvistaakseen Pohjolan taloudellista pohjaa ja varmistaakseen sosiaalisen edistyksen ja yksilöllisen vapauden.

Tällaisella yhteistyöllä voivat Pohjoismaat saavuttaa korkeamman taloudellisen, sivistyksellisen ja sosiaalisen tason. Tämä tulee antamaan niille ihanteille, joille pohjoismainen kulttuuri rakentuu, suuremmat mahdollisuudet tehostaa itseään kansainvälisissä yhteyksissä. Pohjoismaat voivat silloin olennaisesti vaikuttaa työhön kansojen välisen ymmärtämyksen lisäämiseksi ja rauhan, vapauden ja taloudellisen edistyksen turvaamiseksi.

Me katsomme, että Pohjoismaiden on pyrittävä tähän päämäärään suuremman poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen ja sivistyksellisen yhtenäisyyden avulla. Norden-Yhdistysten Liitto haluaa työskennellä tämän päämäärän saavuttamiseksi.

Sen vuoksi toimimme suuremman yhtenäisyyden hyväksi opetuksessa, lainsäädännössä ja talouselämässä.

Sen vuoksi haluamme toimia laajentaaksemme yksityisten ihmisten muita Pohjoismaita koskevaa tuntemusta.

Pohjoismaiden hallitukset, parlamentaariset ja poliittiset elimet ovat oleellisilta osin hyväksyneet ne ajatukset, joille Norden-yhdistysten toiminta rakentuu ja erilaisten laitosten kuten Pohjoismaiden Neuvoston, Pohjoismaisen Kulttuuritoimikunnan yms. kautta ne työskentelevät luodakseen yhteenkuuluvaisuutta ja suurempaa yhtenäisyyttä Pohjolaan.

Me uskomme, ettei tätä työtä voida viedä eteenpäin ilman, että se pohjautuu Pohjoismaiden kansojen laajojen kerrosten tahtoon.

Norden-Yhdistysten Liitto on sen vuoksi asettanut tavoitteekseen tehdä pohjoismainen yhtenäisyystahto eläväksi todellisuudeksi yksityisten ihmisten tietoisuudessa. Toimintansa kautta haluaa liitto luoda pohjan Pohjoismaiden kansojen väliselle ymmärtämykselle, työskennellä aktiivisesti laajemman pohjoismaisen yhteistyön hyväksi ja osaltaan auttaa kansojen laajojen piirien tuen saamiseksi pohjoismaiselle yhteistyölle, mikä on välttämätöntä yhteisen sivistyksellisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vahvistamisessa.”