Pohjola-Norden liiton aikakauslehti
N:o 3 lokakuu 1973
POHJOLA

32. vuosikerta. Päätoimittaja Veikko Karsma. Toimitus ja konttori: Pohjola-Norden, Hietalahdenranta 15 A 00180 Helsinki 18, puh. 640 901. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on pääosiltaan ”Vi i Norden” -lehden suomenkielinen painos. Viimeksi mainittu on Norden-yhdistysten liiton lehti kaikkia Pohjoismaita varten.

Ystäväkuntatoiminta, oikein harjoitettuna...

Kirj. E. Harry Clarhed

Karlskronan Norden-yhdistyksessä oli v. 1965 n. 90 jäsentä. Nyt heitä on lähes 700. Yhdistyksen osallistuminen ystäväkuntayhteistyöhön on johtanut tähän ilahduttavaan kehitykseen, kertoo paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, lehtori E. Harry Clarhed tässä artikkelissa.

Norden-yhdistysten Liitto päätti 1972, että yhdistykset tulevat lähivuosina korostamaan ystäväkuntayhteistyötä. Olemme pyytäneet lehtori Clarhediä esittämään joitakin näkökohtia tästä toiminnasta lähtökohtana ystäväkuntaketju Hillerød – Horten – Karlskrona – Loviisa.

Lehtori Clarhed kuuluu myös Ruotsin Norden-yhdistyksen keskushallitukseen.

Minun ei tarvitse tässä puhua pohjoismaisen yhteistyön hyödyllisyydestä korkeammalla tasolla. Kysymys on vain siitä, kuinka se voidaan tavallisen ihmisen näkökulmasta kokea todellisena. Itse asiassa on kovin paljon tekemättä – me emme ymmärrä toistemme kieltä tarpeeksi, meillä on toisistamme monia ennakkoluuloja jäljellä, me tiedämme Pohjolasta liian vähän – lyhyesti sanottuna meidän on tavattava useammin. Ystäväkuntayhteistyö, oikein harjoitettuna, antaa tähän tilaisuuden. Uskallan väittää, että ystäväkuntakokoukset Hillerödin-Hortenin-Lovisan ja Karlskronan kesken antavat sen. Matkasta ystäväkuntaan muodostuu jotakin enemmän kuin turistimatka - se antaa persoonallisen huolenpidon, yhteyksiä samoin ajatteleviin, varta vasten suunnitellun ohjelman. Jos kokous sitäpaitsi on laaja ja ohjelmoitu niin, että se kääntyy suuren yleisön puoleen, täytyy tämänkin alkaa ymmärtää, mistä on kysymys.

Karlskrona-malli

Kuluvan vuoden ystäväkuntakokous 31.5.–3.6., jolloin ystäväkuntavieraita oli 450, lienee lajissaan suurimpia. Suuruus ei kuitenkaan ole mielenkiintoisin, vaan kokouksen laatu. Ensimmäinen tällainen pidettiin 1965 – kansanomaisesti sanottu Karlskrona-malliksi. Se rakentuu erilaisten yhdistysten ja järjestöjen myötävaikutukselle: kunnallisten, ammatillisten, aatteellisten jne. Näiden edustajista muodostetaan sopivasti ystäväkuntakomitea, joka kunnan tuella järjestää kokouksen. Järjestöt kutsuvat ystäväkunnista vastaavien edustajia, jotka saavat kaiken muun paitsi matkan ilmaiseksi. Isäntinä voivat toimia kunta, seurakunnat, paikallinen Pohjola-Norden, urheilu-, Martta-, kauppias-, ammatilliset järjestöt, Rotaryt jne.
 

Ystäväkuntakokous avataan Karlskronan Suurtorilla.

Kunnan ja Pohjola-Nordenin rooli

Karlskronan kaupunki myönsi kokousta varten 40 000 Rkr. Tällä rahoitettiin tiedotus ja painatukset, ohjelma- ja kuljetuskulut, nuorisourheilu ja kaksi ateriaa. Yleensä kunta näkee mielellään, että ystäväkuntakomitea laatii ohjelman ja vastaa järjestelyistä. Yhteinen tehtävä kiinnostaa ystäväkuntakomiteaan kuuluvia yhdistyksiä ja kunta voi ns. tulla ”valmiiseen pöytään”.

Paikallinen Pohjola-Norden toimii kannustajana: huolehtii siitä, että ystäväkuntakomitea muodostetaan, vastaa suhteiden ylläpitämisestä ystäväkuntiin, koordinoi matkat ystäväkuntakokouksiin jne. Täten se saa erinomaisen tilaisuuden tehdä itseään tunnetuksi ja muistuttaa yleisöä olemassaolostaan.

On elintärkeätä saada nuoriso mukaan ystäväkuntakokouksiin. Karlskrona-mallin mukaan on ohjelmassa aina nuorisourheilua, ei niinkään itse kilpailun takia kuin sen vuoksi, että nuoret pääsevät mukaan. Partiolaisten mukaanotto on myös hyvä. Erityisen kiitollista on ottaa mukaan nuoriso-orkestereita, esim. puhallinyhtyeitä.
 

Lillåsin kouluorkesteri Hortenista soittaa ystäväkuntamarkkinoilla Karlskronassa.

Laajuus ja ohjelma

Ystäväkuntakomitea 1973 oli alun perin sitä mieltä, että vieraiden lukumääräksi riittäisi 300, jotta kustannuslaskelmat pitäisivät. Pian kuitenkin kävi ilmi, että eräät järjestöt halusivat käyttää kokousta hyödykseen sekä aatteellisesti että taloudellisesti, mitä vastaan komitealla ei ole mitään, mikäli menetelmät ovat hyväksyttäviä. Carlscrona Centrums Intresseförening ja keskustan kauppiaat saivat ajatuksen järjestää ”Ystäväkuntamarkkinat” ensimmäisenä kokouspäivänä. Kaksi pääkatua oli muodostettu vahvasti kaupallisiksi kävelykaduiksi. Tarvittiin mm. torvisoittokuntia. Nyt sattui niin mukavasti, että sellainen oli tulossa sekä Hortenista että Loviisasta, vieläpä omalla kustannuksellaan, ja kiitos kauppiaiden voivat ne nyt musikanttien tapaan soittaa ruuan ja asunnon saamiseksi. Tämä lisäsi vieraita 150:llä, minkä lisäksi Hillerödistä tuli kansantanssiryhmä.

Ohjelmasta tuli valmisteluvaiheessa yhä laajempi ja runsaampi. Kiitos suuren mielenkiinnon sai komitea eräitä parhaista ohjelmanumeroista aivan ilmaiseksi. Äsken mainittu ”ystäväkuntamarkkinat” suurine mainosarvoineen on eräs sellainen, josta ohjelmanjärjestäjä uneksii. Ohjelmassa oli lisäksi sellaisia kohtia kuin avajaisseremoniat, merimatka, käynti Drottningskärin linnoituksessa (1690-luvulta) ja Uddcombin erityisen uudenaikaisessa tehtaassa, missä valmistetaan atomivoimaloiden tarvikkeita, merimuseossa ja vanhalla saaristolaivastotelakalla, kaksi musiikkihartaustilaisuutta, kunnallisen musiikkikoulun kamarikonsertti solistina Synnöve Dellqvist, lopuksi päättäjäisjumalanpalvelus kirkkokahveineen. Eräs osanottaja luonnehti ohjelmaa ”rikastuttava ja helposti omaksuttava”. 31.5. ja 3.6. olivat matkapäiviä, 1. ja 2.6. varsinaisia kokouspäiviä. Sää oli hyvänlainen ja vieraat tuntuivat viihtyvän. Lienee selviö, että Karlskrona sai hyvää mainosta.

Työtä se vaatii

Me karlskronalaiset suosittelemme malliamme paikallisyhdistyksille, jotka haluavat saada vauhtia ystäväkuntayhteistyöhön, mutta haluamme korostaa, että se vaatii paljon työtä ja että alku voi olla hankala.

Edellinen kokous kaupungissamme kokosi ponnisteluista huolimatta vain 210 osanottajaa. Sitä seurasi 1967 pienempi, ensi sijassa kunnallinen kokous Hortenissa. Sitten oli Hilleröd (40.000 asukasta) 1969 ja 350 vierasta, Loviisa (7.000 asukasta) 1971 ja 240 vierasta. Tänä vuonna siis 350 vierasta.

On ehdottoman tärkeätä, että paikallinen Pohjola-Norden ryhtyy yhteistyöhön paikkakunnan muiden yhdistysten kanssa, samoin että se varmistuu kunnan tuesta ja avustuksesta. Karlskrona on siinä mielessä aina vuodesta 1965 ollut esikuva.

Lehtori E. Harry Clarhed, Karlskronan Nordenin puheenjohtaja (vas.) ja pääjohtaja Bertil Olsson, Norden-Yhdistysten Liiton, Ruotsin Norden-yhdistyksen ja sen ystäväkuntalautakunnan puheenjohtaja.

Uusia muotoja yhteistyölle

Seuraava ystäväkuntakokous pidetään 1975 Hortenissa (14.000 asukasta), ja sen jälkeen lienee Hillerödin vuoro 1977 ja Loviisan 1979. Ehkä olisi kolmen vuoden väli sopivampi. Emme vielä tiedä, mitä tapahtuu vuoden 1979 jälkeen. Minun käsitykseni mukaan ei ystäväkuntien pidä liian kauan ylläpitää tämän suuruisia kokouksia. Kun huomataan, että ne ovat hyödyksi - ja meidän ystäväkuntaketjussamme se on havaittu erittäin hyvin - on syytä harkita uusia muotoja yhteistyölle. Jo muutamia vuosia on voitu havaita erilaisten järjestöjen välisten yhteyksien lisääntyneen ja ystäväkuntatietouden kasvaneen.

Paikallisella Norden-yhdistyksellä Karlskronassa oli 90 jäsentä 1965, nyt lähes 700. Tähän ilahduttavaan kehitykseen on vaikuttanut yhdistyksen panos ystäväkuntatyössä.