Norden-yhdistykset ovat pohjoismaisen yhteistyön peruspilari

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2024 istunto pidettiin Reykjavikissa Islannissa 29.–31. lokakuuta. Istunnon pääteemana on rauha ja turvallisuus arktisella alueella. Istuntoon osallistui Pohjola-Nordenin hallituksen puheenjohtaja, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaankin kuuluva, Kim Berg sekä Pohjola-Nordenin pääsihteeri Micaela Röman.

Ennen Pohjoismaiden neuvoston istuntoa Islannissa kokoontuivat Pohjola-Norden -yhdistysten puheenjohtajat ja pääsihteerit seminaariin sekä sääntömääräiseen kokoukseen. Seminaarin painopiste oli kestävässä kehityksessä, ja yleiskokoukselle kutsuttujen vieraiden antamat esimerkit olivat käytännönläheisiä, kun taas yhdistysten painopiste on sosiaalisessa kestävyydessä. Seminaarissa katse suunnattiin myös tulevaan: mikä on Norden-yhdistysten rooli tulevaisuudessa ja mitä meidän on tehtävä saavuttaaksemme sen aseman, joka meidän tulisi muuttuvassa maailmassa saavuttaa.

Kim Berg piti istunnon aikana kaksi tärkeää puheenvuoroa, joista toisessa hän nosti esiin sitä, kuinka ministerineuvoston uusi visio ja sen vaikutukset pohjoismaiseen budjettiin muuttavat olennaisesti myös Norden-yhdistyksille myönnettävää rahoitusperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Norden-yhdistykset joutuvat hakemaan rahoitusta toiminnalleen kolmeksi vuodeksi kerrallaan, yhdessä muiden kansallisten yhdistysten kanssa, joita ministerineuvosto rahoittaa. Puheessaan Berg vetosi voimakkaasti Norden-yhdistysten puolesta, että ministerineuvosto harkitsisi uudelleen toistaiseksi voimassa olevan rahoituksen palauttamista Norden-yhdistyksille vuodesta 2026 eteenpäin.

– Meidän on hyvä muistaa, että Norden yhdistykset ovat yli 100-vuotisia yhdistyksiä, Pohjoismaiden yhteistyön kulmakivi, jonka päälle myös Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto on rakennettu. Mielestäni meidän tulisi kunnioittaa tätä arvokasta kansalaisjärjestötoimintaa, varmistamalla heille osaltamme toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.

Toisessa puheenvuorossaan Berg nosti esiin ministerineuvoston päätöksen siirtää Info Pohjolan toiminta pois Norden-yhdistysten alaisuudesta ja mainitsi myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan pitävän ehdotusta kielteisenä ja haitallisena varsinkin Suomessa tehtävälle hyvälle rajaestetyölle.

– Koska Pohjola-Norden on tähän asti hallinnoinut Info Pohjolaa ja johtanut Suomessa toimivaa rajaesteverkostoa, on työtä ollut helppoa jakaa sekä tehtävien että rahoituksen osalta joustavasti näiden kahden toimijan välillä tarpeen mukaan. Synergiaetua on ollut myös siitä, että Pohjola-Norden kykenee edustamaan kansalaisnäkökulmaa viranomaisten suuntaan eri tavalla kuin Info Pohjola.

Jos Info Pohjola siirtyy ministerineuvoston alaiseen instituutioon, ei tätä synergiaetua enää ole, koska Pohjola-Norden ei kykene yksin vastaamaan toiminnasta, eikä se kuulu myöskään Info Pohjolan mandaattiin.

Reykjavikin istunnon aikana Pohjoismaiden neuvoston jäsenet suosittelivat Pohjoismaiden hallituksille Helsingin sopimuksen uudistamista. Tämä tarkoittaa, että Helsingin sopimus lähetetään käsiteltäväksi Pohjoismaiden lainsäädäntöelimille, ja että hallitukset antavat Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) kautta yhteisen vastauksen Pohjoismaiden neuvostolle.

Norden-yhdistyksille oli pettymys, että yhdistysten edustajat jätettiin pois osasta istunnon tapahtumia, kuten gaalasta, jossa jaettiin Pohjoismaiden neuvoston palkinnot. Norden-yhdistysten edustajat toivovat, että Pohjoismaiden neuvosto huomioi tulevaisuudessa yli satavuotiaat Norden-yhdistykset ohjelmansa suunnittelussa, sillä Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat saaneet alkunsa Pohjola-Norden-yhdistyksistä.

PMN:n yhtenä tavoitteena on, että Pohjolasta tulee vuoteen 2030 mennessä maailman integroitunein alue, ja tämän saavuttamiseksi on erittäin tärkeää, että kansalaisyhteiskunnan keskeisimmät edustajat, Norden-yhdistykset, ovat mukana kaikessa toiminnassa.